Tämäkin alko loistavasti: arvatkaapa olinko tajunnu hommata viisumia ausseihin! :D
Onneksi paperin sai hommattua Christchurchin kentällä. Makso 15 euroa. Tyhmää joo, mutta ei mulla oo tullu missään vaiheessa mieleenkään että tuonne jotain viisumeita tarttis. Pääasia että sen sai täältä, ja vähällä vaivalla. Ois ollu varsin noloa jos en ois saanu tuota enkä ois voinu lentää tänään. :p
Toinen moka: jostain syystä kuvittelin että mulla ois joku kolme tuntia aucklandissa lentojen välissä. Eipä ollu ku tunti tai jotain. Rivakkaa kävelyä terminaalista toiseen, ja naps turvatarkastuksessa "could you step here for a minute"! :D
Tällä kertaa ei sentään tyhjennetty laukkua, mutta käytiin vielä erikseen metallintunnistimella läpi ja kamoista etsittiin kemikaaleja semmosella paperiliuskalla. Noh, pääsin siitä ihan parissa minuutissa jatkaan. Ehin käyä vessassa ja nyt pitäis boardingin alkaa ihan justiin. Olis ollu kiva purasta vähä jottain täsä välisä, meinaa olla nälkä. :/
Noniin, ja lentokoneessa jaettiin se paperilippunen millä mennään tullista läpi, ja tajusin että nyt oon kusessa: mulla ei oo mitään yhteystietoja Louikseen ja Mariin. Ei muuta ku ruudut tyhjinä rohkeasti tulliin ja hetihän ne alko kyseleen että mikä mies se tämmönen on. Maahantulovirkailija päästi mut yhen pykälän eteenpäin että mun laukku ja matkatavarat käydään läpi sillä aikaa ku ne miettii että mitä mun kans tehhään. Huumeita tms ei löytyny joten sain siitä jatkaa takasin sinne maahantuloon. Yritin kirjautua facebookkiin ja todistaa että Louis on oikeasti olemassa ja mahdollisesti löytää jotain yhteystietoja että asia voitaisiin varmistaa. Koko jumitus siis johtu siitä että mulla ei ollu yhteystietoja näihin kahteen, ja virkailijat epäili että yritän maahan tekemään pimeää työtä tms. Valitettavasti facebook oli sitä mieltä että nyt yrittää joku hakkeroida mun tiliä ja veti mun tilin lukkoon. Nyt en sitte tiijä millon pääsen uudestaan sisään sinne. Nettipankissa mun piti todistaan että, vaikka mulla oli esittää paluulippu pois maasta, niin mulla on rahaa myös uuteen lippuun. Lopulta se virkailija sai jostain rekisteristä kaivettua Marin tiedot ja soitti Marille joka vahvisti mun kertomukset ja mut vihdoin päästettiin ulos. Mari oli soittanu Louiksellekki että mää oon elossa ja terminaalissa, ku eihän musta ollu mitään tietoa annettu Louikselle ku sen ois pitäny mennä kyselee tullin infosta. Mulla kuitenki meni kaks tuntia päästä ulos sieltä! Suurin vitsihän tässä lienee, että Louis oli heittäny mulle faceen puhelinnumeronsa, joka ois riittäny että oisin välttäny tuon kaiken, mutta koska mää en päässy faceen niin/saanu tuota viestiä ennen lentoa niin...
Puolen toista tunnin ajelu Louiksen ja Marin kotiin, suihku ja iltapala ja kuulumisten vaihtoa. Siinäpä se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti